Nykyinen Ingin tila on rakentunut lampaan ympärille. Ensin oli lammas, ja siitä lähti elämä tilalle muotoutumaan. Pellot otettiin uudelleen käyttöön, kun viljelylle tuli lampaiden myötä merkitys. Ensimmäiset lampaat olivat suomenlampaita. Lisäksi tilalla asustivat jouluporsaat Palvi ja Pekoni.
Tilan isäntä Timo on kehittäjä, jolla on visioita tulevasta. Hän tekee työtään rakkaudesta maahan. Arvostus maata, luonnon monimuotoisuutta ja kiertokulkua kohtaan vei häntä kohti luomua. Tilan arvomaailman kärjessä on vastuullisuus aivan kaikessa. Vastuullisuuteen kuuluu myös luomu, ruuan puhtaus ja maan kasvukunto. Eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään kaikki mahdollinen. Tilalla puhutaan eläintä.
Ensimmäinen ahvenanmaanlammas, Liinukka, tuli tilalle puolivahingossa lammaskaupan kylkiäisenä vuonna 2014. Liinukka opetti ahvenanmaanlampaan luonteikkuuden. Rodussa on särmää; se on vähän kuin vuohi. Se suunnittelee ja toteuttaa. Luonne innostutti, samoin villa. Kun tilan emäntä Leea perehtyi rotuun enemmän, ilmeni, että rotu oli erittäin uhanalainen. Syntyi halu olla säilyttämässä rotua, ja niin lisää ahvenanmaanlampaita hankittiin tilalle suoraan Ahvenanmaalta.
Sisänautojen tilalle haluttiin ulkona elävä lehmä. Vierailu lähellä sijaitsevalle ylämaankarjatilalle sinetöi rotupäätöksen, ja mukaan lähti kaksi ylämaankarjavasikkaa. Ylämaankarja on täysin jalostamatonta, skotlantilaista alkuperäisrotua. Se on joutunut kestämään kaikenlaiset tuulet ja tuiskut, ja syö pelkkää heinää.
Tila on Leealle ja Timolle harrastus, joskin Timolla on maanviljelijän ammattitutkinto. Molemmat ovat myös muualla töissä. Tilan pitäminen on mukavaa, ja siitä on tullut molemmille elämäntapa.
Eteläisen Saimaan Elämykset